äidinäiti

Étymologie

Composé de äiti (« mère »).

Nom commun

Déclinaison
Cas Singulier Pluriel
Nominatif äidinäiti äidinäidit
Génitif äidinäidin äidinäitien
Partitif äidinäitiä äidinäitejä
Accusatif äidinäiti [1]
äidinäidin [2]		 äidinäidit
Inessif äidinäidissä äidinäideissä
Élatif äidinäidistä äidinäideistä
Illatif äidinäitiin äidinäiteihin
Adessif äidinäidillä äidinäideillä
Ablatif äidinäidiltä äidinäideiltä
Allatif äidinäidille äidinäideille
Essif äidinäitinä äidinäiteinä
Translatif äidinäidiksi äidinäideiksi
Abessif äidinäidittä äidinäideittä
Instructif — äidinäidein
Comitatif — äidinäiteine- [3]
Notes [1] [2] [3]

[1]

  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive dont le sujet est la troisième personne
    du singulier sans aucun pronom.
  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive passive.
  • Dans toutes les phrases passives à n’importe
    quel mode.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la deuxième personne du singulier, ou la
    première ou deuxième personne du pluriel.

[2]

  • Dans les phrases actives positives aux modes
    indicatif, conditionnel ou potentiel.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la troisième personne du singulier ou du
    pluriel.

[3]

  • Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des
    noms communs.
Avec suffixes
possessifs		 Singulier Pluriel
1re personne äidinäitini äidinäitimme
2e personne äidinäitisi äidinäitinne
3e personne äidinäitinsä

äidinäiti \ˈæidinˌæiti\

  1. (Famille) Grand-mère maternelle.
    • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)

Forme de nom commun

äidinäiti \ˈæidinˌæiti\

  1. Accusatif II singulier de äidinäiti.
Cet article est issu de Wiktionnaire. Sauf mention contraire, le texte est disponible sous Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0. Des conditions supplémentaires peuvent s’appliquer aux fichiers multimédias.