ahne
Allemand
Forme de verbe
ahne \Prononciation ?\
Anagrammes
Étymologie
- Étymologie manquante ou incomplète. Si vous la connaissez, vous pouvez l’ajouter en cliquant ici.
Adjectif
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | ahne | ahneet |
| Génitif | ahneen | ahneiden ahneitten |
| Partitif | ahnetta | ahneita |
| Accusatif | ahne [1] ahneen [2] |
ahneet |
| Inessif | ahneessa | ahneissa |
| Illatif | ahneeseen | ahneisiin ahneihin |
| Élatif | ahneesta | ahneista |
| Adessif | ahneella | ahneilla |
| Allatif | ahneelle | ahneille |
| Ablatif | ahneelta | ahneilta |
| Essif | ahneena | ahneina |
| Translatif | ahneeksi | ahneiksi |
| Abessif | ahneetta | ahneitta |
| Instructif | — | ahnein |
| Comitatif | — | ahneine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | ahneeni | ahneemme |
| 2e personne | ahneesi | ahneenne |
| 3e personne | ahneensa | |
| Nature | Forme |
|---|---|
| Positif | ahne |
| Comparatif | ahnempi |
| Superlatif | ahnein |
ahne \ˈɑhne\
- Avide, cupide, avare.
- Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)
- glouton, vorace.
- Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)
Apparentés étymologiques
- ahnehtia
- ahneus
Forme de nom commun
ahne \ˈɑhne\
- Accusatif II singulier de ahne.
Références
- Marsa Luukkonen et Kari Viljanen, Suomi Ranksa Suomi sanakirja, Gummerus, 1992, page 9
- (finnois) Kielitoimiston sanakirja (« Dictionnaire de finnois contemporain »), Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institut des langues de Finlande), 2004. Consulté le 31 août 2025