alku
Étymologie
- Étymologie manquante ou incomplète. Si vous la connaissez, vous pouvez l’ajouter en cliquant ici.
Nom commun
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | alku | alut |
| Génitif | alun | alkujen |
| Partitif | alkua | alkuja |
| Accusatif | alku [1] alun [2] |
alut |
| Inessif | alussa | aluissa |
| Élatif | alusta | aluista |
| Illatif | alkuun | alkuihin |
| Adessif | alulla | aluilla |
| Ablatif | alulta | aluilta |
| Allatif | alulle | aluille |
| Essif | alkuna | alkuina |
| Translatif | aluksi | aluiksi |
| Abessif | alutta | aluitta |
| Instructif | — | aluin |
| Comitatif | — | alkuine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | alkuni | alkumme |
| 2e personne | alkusi | alkunne |
| 3e personne | alkunsa | |
alku \ˈɑlku\
Dérivés
- alkupala — hors-d’œuvre
- alkusoitto — ouverture musicale
Forme de nom commun
alku /ˈɑlku/
- Accusatif II singulier de alku.
Références
- Marsa Luukkonen et Kari Viljanen, Suomi Ranksa Suomi sanakirja, Gummerus, 1992, page 10
- (finnois) Kielitoimiston sanakirja (« Dictionnaire de finnois contemporain »), Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institut des langues de Finlande), 2004. Consulté le 31 août 2025
Indonésien
Étymologie
- Étymologie manquante ou incomplète. Si vous la connaissez, vous pouvez l’ajouter en cliquant ici.
Nom commun
alku \Prononciation ?\