antiikkikauppias

Étymologie

Composé de antiikki antiquité ») et de kauppias commerçant »).

Nom commun

Déclinaison
Cas Singulier Pluriel
Nominatif antiikkikauppias antiikkikauppiaat
Génitif antiikkikauppiaan antiikkikauppiaiden
antiikkikauppiaitten
Partitif antiikkikauppiasta antiikkikauppiaita
Accusatif antiikkikauppias[1]
antiikkikauppiaan[2]
antiikkikauppiaat
Inessif antiikkikauppiaassa antiikkikauppiaissa
Illatif antiikkikauppiaaseen antiikkikauppiaisiin
antiikkikauppiaihin
Élatif antiikkikauppiaasta antiikkikauppiaista
Adessif antiikkikauppiaalla antiikkikauppiailla
Allatif antiikkikauppiaalle antiikkikauppiaille
Ablatif antiikkikauppiaalta antiikkikauppiailta
Essif antiikkikauppiaana antiikkikauppiaina
Translatif antiikkikauppiaaksi antiikkikauppiaiksi
Abessif antiikkikauppiaatta antiikkikauppiaitta
Instructif antiikkikauppiain
Comitatif antiikkikauppiaine-[3]
Notes [1] [2] [3]

[1]

  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive dont le sujet est la 3e personne
    du singulier sans aucun pronom.
  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive passive.
  • Dans toutes les phrases passives à n’importe
    quel mode.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la 2e personne du singulier, ou la
    1e ou 2e personne du pluriel.

[2]

  • Dans les phrases actives positives aux modes
    indicatif, conditionnel ou potentiel.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la 3e personne du singulier ou du
    pluriel.

[3]

  • Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des
    noms communs.
Avec suffixes
possessifs
Singulier Pluriel
1re personne antiikkikauppiaani antiikkikauppiaamme
2e personne antiikkikauppiaasi antiikkikauppiaanne
3e personne antiikkikauppiaansa

antiikkikauppias \ˈɑntiːkːiˌkɑupːiɑs\

  1. Antiquitaire.
    • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)

Forme de nom commun

antiikkikauppias \ˈɑntiːkːiˌkɑupːiɑs\

  1. Accusatif II singulier de antiikkikauppias.