bussipysäkki

Étymologie

Composé de bussi bus ») et de pysäkki arrêt »).

Nom commun

Déclinaison
Cas Singulier Pluriel
Nominatif bussipysäkki bussipysäkit
Génitif bussipysäkin bussipysäkkien
Partitif bussipysäkkiä bussipysäkkejä
Accusatif bussipysäkki[1]
bussipysäkin[2]
bussipysäkit
Inessif bussipysäkissä bussipysäkeissä
Élatif bussipysäkistä bussipysäkeistä
Illatif bussipysäkkiin bussipysäkkeihin
Adessif bussipysäkillä bussipysäkeillä
Ablatif bussipysäkiltä bussipysäkeiltä
Allatif bussipysäkille bussipysäkeille
Essif bussipysäkkinä bussipysäkkeinä
Translatif bussipysäkiksi bussipysäkeiksi
Abessif bussipysäkittä bussipysäkeittä
Instructif bussipysäkein
Comitatif bussipysäkkeine-[3]
Notes [1] [2] [3]

[1]

  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive dont le sujet est la troisième personne
    du singulier sans aucun pronom.
  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive passive.
  • Dans toutes les phrases passives à n’importe
    quel mode.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la deuxième personne du singulier, ou la
    première ou deuxième personne du pluriel.

[2]

  • Dans les phrases actives positives aux modes
    indicatif, conditionnel ou potentiel.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la troisième personne du singulier ou du
    pluriel.

[3]

  • Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des
    noms communs.
Avec suffixes
possessifs
Singulier Pluriel
1re personne bussipysäkkini bussipysäkkimme
2e personne bussipysäkkisi bussipysäkkinne
3e personne bussipysäkkinsä

bussipysäkki \ˈbus.si.ˌpy.sæk.ki\

  1. (Informel) Arrêt de bus.
    • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)

Synonymes

Forme de nom commun

bussipysäkki \ˈbusːiˌpysækːi\

  1. Accusatif II singulier de bussipysäkki .

Références