guoktelogiguokte

Étymologie

De guoktelogi vingt ») et de guokte deux »).

Numéral

Cas Singulier Pluriel
Nominatif guoktelogiguokte guoktelogiguovttit
Accusatif
Génitif
guoktelogiguokte
guoktelogiguovtti
guoktelogiguvttiid
Illatif guoktelogiguoktái guoktelogiguvttiide
Locatif guokteloguovttis guvttiinlogiinguvttiin
Comitatif guvttiinlogiinguvttiin guoktelogiguvttiiguin
Essif guoktelogiguoktin

guoktelogiguokte /ˈɡuo̯kteloɡiɡuo̯kte/

  1. Vingt-deux.

Forme de numéral

guoktelogiguokte /ˈɡuo̯kteloɡiɡuo̯kte/

  1. Accusatif singulier de guoktelogiguokte.