hartia
: hârtia
Étymologie
- Étymologie manquante ou incomplète. Si vous la connaissez, vous pouvez l’ajouter en cliquant ici.
Nom commun
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | hartia | hartiat |
| Génitif | hartian | hartioiden hartioitten hartiain (rare) |
| Partitif | hartiaa | hartioita |
| Accusatif | hartia [1] hartian [2] |
hartiat |
| Inessif | hartiassa | hartioissa |
| Illatif | hartiaan | hartioihin |
| Élatif | hartiasta | hartioista |
| Adessif | hartialla | hartioilla |
| Allatif | hartialle | hartioille |
| Ablatif | hartialta | hartioilta |
| Essif | hartiana | hartioina |
| Translatif | hartiaksi | hartioiksi |
| Abessif | hartiatta | hartioitta |
| Instructif | — | hartioin |
| Comitatif | — | hartioine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | hartiani | hartiamme |
| 2e personne | hartiasi | hartianne |
| 3e personne | hartiansa | |
hartia \ˈhɑr.ti.ɑ\
Synonymes
Dérivés
- hartialihas — deltoïde
Forme de nom commun
hartia \ˈhɑrtiɑ\
- Accusatif II singulier de hartia.
Références
- Marsa Luukkonen et Kari Viljanen, Suomi Ranksa Suomi sanakirja, Gummerus, 1992, page 16
- (finnois) Kielitoimiston sanakirja (« Dictionnaire de finnois contemporain »), Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institut des langues de Finlande), 2004. Consulté le 28 août 2025