hauska
Étymologie
- Étymologie manquante ou incomplète. Si vous la connaissez, vous pouvez l’ajouter en cliquant ici.
Adjectif
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | hauska | hauskat |
| Génitif | hauskan | hauskojen hauskain (rare) |
| Partitif | hauskaa | hauskoja |
| Accusatif | hauska [1] hauskan [2] |
hauskat |
| Inessif | hauskassa | hauskoissa |
| Élatif | hauskasta | hauskoista |
| Illatif | hauskaan | hauskoihin |
| Adessif | hauskalla | hauskoilla |
| Ablatif | hauskalta | hauskoilta |
| Allatif | hauskalle | hauskoille |
| Essif | hauskana | hauskoina |
| Translatif | hauskaksi | hauskoiksi |
| Abessif | hauskatta | hauskoitta |
| Instructif | — | hauskoin |
| Comitatif | — | hauskoine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | hauskani | hauskamme |
| 2e personne | hauskasi | hauskanne |
| 3e personne | hauskansa | |
| Nature | Forme |
|---|---|
| Positif | hauska |
| Comparatif | hauskempi |
| Superlatif | hauskin |
hauska \ˈhɑus.kɑ\
- Amusant, drôle.
Se oli hauska tarina.
- C’était une histoire amusante.
olla/pitää hauskaa
- s’amuser, se divertir, jouer
- Ravissant, charmant, gai, joyeux.
Tuo tyttöhän on hauskan näköinen.
- Cette fille-là a l’air ravissante, dis-donc.
Dérivés
- hauska tavata
- hauska tutustua
Forme d’adjectif
hauska \ˈhɑuskɑ\
- Accusatif II singulier de hauska.
Références
- Marsa Luukkonen et Kari Viljanen, Suomi Ranksa Suomi sanakirja, Gummerus, 1992, page 16
- (finnois) Kielitoimiston sanakirja (« Dictionnaire de finnois contemporain »), Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institut des langues de Finlande), 2004. Consulté le 28 août 2025