helmiäinen
Étymologie
- Dérivé de helmi (« perle »), avec le suffixe -iäinen.
Nom commun
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | helmiäinen | helmiäiset |
| Génitif | helmiäisen | helmiäisten helmiäisien |
| Partitif | helmiäistä | helmiäisiä |
| Accusatif | helmiäinen [1] helmiäisen [2] |
helmiäiset |
| Inessif | helmiäisessä | helmiäisissä |
| Illatif | helmiäiseen | helmiäisiin |
| Élatif | helmiäisestä | helmiäisistä |
| Adessif | helmiäisellä | helmiäisillä |
| Allatif | helmiäiselle | helmiäisille |
| Ablatif | helmiäiseltä | helmiäisiltä |
| Essif | helmiäisenä | helmiäisinä |
| Translatif | helmiäiseksi | helmiäisiksi |
| Abessif | helmiäisettä | helmiäisittä |
| Instructif | — | helmiäisin |
| Comitatif | — | helmiäisine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | helmiäiseni | helmiäisemme |
| 2e personne | helmiäisesi | helmiäisenne |
| 3e personne | helmiäisensä | |
helmiäinen \ˈhelmiæi̯nen\
Forme de nom commun
helmiäinen \ˈhelmiæinen\
- Accusatif II singulier de helmiäinen.
Références
- Marsa Luukkonen et Kari Viljanen, Suomi Ranksa Suomi sanakirja, Gummerus, 1992, page 16
- (finnois) Kielitoimiston sanakirja (« Dictionnaire de finnois contemporain »), Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institut des langues de Finlande), 2004. Consulté le 28 août 2025