henkilökohtainen
Étymologie
- Dérivé de henkilö (« personne »), avec le suffixe -kohtainen.
Adjectif
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | henkilökohtainen | henkilökohtaiset |
| Génitif | henkilökohtaisen | henkilökohtaisten henkilökohtaisien |
| Partitif | henkilökohtaista | henkilökohtaisia |
| Accusatif | henkilökohtainen [1] henkilökohtaisen [2] |
henkilökohtaiset |
| Inessif | henkilökohtaisessa | henkilökohtaisissa |
| Illatif | henkilökohtaiseen | henkilökohtaisiin |
| Élatif | henkilökohtaisesta | henkilökohtaisista |
| Adessif | henkilökohtaisella | henkilökohtaisilla |
| Allatif | henkilökohtaiselle | henkilökohtaisille |
| Ablatif | henkilökohtaiselta | henkilökohtaisilta |
| Essif | henkilökohtaisena | henkilökohtaisina |
| Translatif | henkilökohtaiseksi | henkilökohtaisiksi |
| Abessif | henkilökohtaisetta | henkilökohtaisitta |
| Instructif | — | henkilökohtaisin |
| Comitatif | — | henkilökohtaisine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | henkilökohtaiseni | henkilökohtaisemme |
| 2e personne | henkilökohtaisesi | henkilökohtaisenne |
| 3e personne | henkilökohtaisensa | |
| Nature | Forme |
|---|---|
| Positif | henkilökohtainen |
| Comparatif | henkilökohtaisempi |
| Superlatif | henkilökohtaisin |
henkilökohtainen \ˈheŋ.ki.løˌkoh.tɑi.nen\
- Personnel.
- Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)
- Intime.
Päiväkirjani on henkilökohtainen.
- Mon journal est intime.
Dérivés
- henkilökohtaisesti — intimement, personnellement
Forme d’adjectif
henkilökohtainen \ˈheŋkiløˌkohtɑinen\
- Accusatif II singulier de henkilökohtainen.
Références
- Marsa Luukkonen et Kari Viljanen, Suomi Ranksa Suomi sanakirja, Gummerus, 1992, page 17
- (finnois) Kielitoimiston sanakirja (« Dictionnaire de finnois contemporain »), Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institut des langues de Finlande), 2004. Consulté le 28 août 2025