| Cas |
Singulier |
Pluriel |
| Nominatif |
henkilöllisyystodistus |
henkilöllisyystodistukset |
| Génitif |
henkilöllisyystodistuksen |
henkilöllisyystodistusten
henkilöllisyystodistuksien |
| Partitif |
henkilöllisyystodistusta |
henkilöllisyystodistuksia |
| Accusatif |
henkilöllisyystodistus [1]
henkilöllisyystodistuksen [2] |
henkilöllisyystodistukset |
| Inessif |
henkilöllisyystodistuksessa |
henkilöllisyystodistuksissa |
| Illatif |
henkilöllisyystodistukseen |
henkilöllisyystodistuksiin |
| Élatif |
henkilöllisyystodistuksesta |
henkilöllisyystodistuksista |
| Adessif |
henkilöllisyystodistuksella |
henkilöllisyystodistuksilla |
| Allatif |
henkilöllisyystodistukselle |
henkilöllisyystodistuksille |
| Ablatif |
henkilöllisyystodistukselta |
henkilöllisyystodistuksilta |
| Essif |
henkilöllisyystodistuksena |
henkilöllisyystodistuksina |
| Translatif |
henkilöllisyystodistukseksi |
henkilöllisyystodistuksiksi |
| Abessif |
henkilöllisyystodistuksetta |
henkilöllisyystodistuksitta |
| Instructif |
— |
henkilöllisyystodistuksin |
| Comitatif |
— |
henkilöllisyystodistuksine- [3] |
Notes [1] [2] [3]
[1]
- Comme complément d’un infinitif dans une
phrase positive dont le sujet est la 3e personne
du singulier sans aucun pronom.
- Comme complément d’un infinitif dans une
phrase positive passive.
- Dans toutes les phrases passives à n’importe
quel mode.
- Dans une phrase impérative positive dont le
sujet est la 2e personne du singulier, ou la
1e ou 2e personne du pluriel.
[2]
- Dans les phrases actives positives aux modes
indicatif, conditionnel ou potentiel.
- Dans une phrase impérative positive dont le
sujet est la 3e personne du singulier ou du
pluriel.
[3]
- Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des
noms communs.
|