huvitus
Étymologie
- Étymologie manquante ou incomplète. Si vous la connaissez, vous pouvez l’ajouter en cliquant ici.
Nom commun
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | huvitus | huvitukset |
| Génitif | huvituksen | huvitusten huvituksien |
| Partitif | huvitusta | huvituksia |
| Accusatif | huvitus [1] huvituksen [2] |
huvitukset |
| Inessif | huvituksessa | huvituksissa |
| Illatif | huvitukseen | huvituksiin |
| Élatif | huvituksesta | huvituksista |
| Adessif | huvituksella | huvituksilla |
| Allatif | huvitukselle | huvituksille |
| Ablatif | huvitukselta | huvituksilta |
| Essif | huvituksena | huvituksina |
| Translatif | huvitukseksi | huvituksiksi |
| Abessif | huvituksetta | huvituksitta |
| Instructif | — | huvituksin |
| Comitatif | — | huvituksine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | huvitukseni | huvituksemme |
| 2e personne | huvituksesi | huvituksenne |
| 3e personne | huvituksensa | |
huvitus \ˈhuʋitus\
Forme de nom commun
huvitus \ˈhuʋitus\
- Accusatif II singulier de huvitus.