jäännös
Étymologie
- Étymologie manquante ou incomplète. Si vous la connaissez, vous pouvez l’ajouter en cliquant ici.
Nom commun
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | jäännös | jäännökset |
| Génitif | jäännöksen | jäännösten jäännöksien |
| Partitif | jäännöstä | jäännöksiä |
| Accusatif | jäännös [1] jäännöksen [2] |
jäännökset |
| Inessif | jäännöksessä | jäännöksissä |
| Illatif | jäännökseen | jäännöksiin |
| Élatif | jäännöksestä | jäännöksistä |
| Adessif | jäännöksellä | jäännöksillä |
| Allatif | jäännökselle | jäännöksille |
| Ablatif | jäännökseltä | jäännöksiltä |
| Essif | jäännöksenä | jäännöksinä |
| Translatif | jäännökseksi | jäännöksiksi |
| Abessif | jäännöksettä | jäännöksittä |
| Instructif | — | jäännöksin |
| Comitatif | — | jäännöksine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | jäännökseni | jäännöksemme |
| 2e personne | jäännöksesi | jäännöksenne |
| 3e personne | jäännöksensä | |
jäännös \ˈjæːnːøs\
Dérivés
- jakojäännös — reste (math.)
Forme de nom commun
jäännös \ˈjæːnːøs\
- Accusatif II singulier de jäännös.