käyttöoikeus

Étymologie

Composé de käyttö (« usage ») et de oikeus (« droit »).

Nom commun

Déclinaison
Cas Singulier Pluriel
Nominatif käyttöoikeus käyttöoikeudet
Génitif käyttöoikeuden käyttöoikeuksien
Partitif käyttöoikeutta käyttöoikeuksia
Accusatif käyttöoikeus [1]
käyttöoikeuden [2]		 käyttöoikeudet
Inessif käyttöoikeudessa käyttöoikeuksissa
Illatif käyttöoikeuteen käyttöoikeuksiin
Élatif käyttöoikeudesta käyttöoikeuksista
Adessif käyttöoikeudella käyttöoikeuksilla
Allatif käyttöoikeudelle käyttöoikeuksille
Ablatif käyttöoikeudelta käyttöoikeuksilta
Essif käyttöoikeutena käyttöoikeuksina
Translatif käyttöoikeudeksi käyttöoikeuksiksi
Abessif käyttöoikeudetta käyttöoikeuksitta
Instructif — käyttöoikeuksin
Comitatif — käyttöoikeuksine- [3]
Notes [1] [2] [3]

[1]

  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive dont le sujet est la 3e personne
    du singulier sans aucun pronom.
  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive passive.
  • Dans toutes les phrases passives à n’importe
    quel mode.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la 2e personne du singulier, ou la
    1e ou 2e personne du pluriel.

[2]

  • Dans les phrases actives positives aux modes
    indicatif, conditionnel ou potentiel.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la 3e personne du singulier ou du
    pluriel.

[3]

  • Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des
    noms communs.
Avec suffixes
possessifs		 Singulier Pluriel
1re personne käyttöoikeuteni käyttöoikeutemme
2e personne käyttöoikeutesi käyttöoikeutenne
3e personne käyttöoikeutensa

käyttöoikeus \ˈkæytːøˌoikeus\

  1. (Droit) Droit d’usage.
    • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)

Forme de nom commun

käyttöoikeus \ˈkæytːøˌoikeus\

  1. Accusatif II singulier de käyttöoikeus.
Cet article est issu de Wiktionnaire. Sauf mention contraire, le texte est disponible sous Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0. Des conditions supplémentaires peuvent s’appliquer aux fichiers multimédias.