kaappaus
Étymologie
- Étymologie manquante ou incomplète. Si vous la connaissez, vous pouvez l’ajouter en cliquant ici.
Nom commun
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | kaappaus | kaappaukset |
| Génitif | kaappauksen | kaappausten kaappauksien |
| Partitif | kaappausta | kaappauksia |
| Accusatif | kaappaus [1] kaappauksen [2] |
kaappaukset |
| Inessif | kaappauksessa | kaappauksissa |
| Illatif | kaappaukseen | kaappauksiin |
| Élatif | kaappauksesta | kaappauksista |
| Adessif | kaappauksella | kaappauksilla |
| Allatif | kaappaukselle | kaappauksille |
| Ablatif | kaappaukselta | kaappauksilta |
| Essif | kaappauksena | kaappauksina |
| Translatif | kaappaukseksi | kaappauksiksi |
| Abessif | kaappauksetta | kaappauksitta |
| Instructif | — | kaappauksin |
| Comitatif | — | kaappauksine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | kaappaukseni | kaappauksemme |
| 2e personne | kaappauksesi | kaappauksenne |
| 3e personne | kaappauksensa | |
kaappaus \ˈkɑːpːɑus\
- Capture, prise de guerre, enlèvement, ravissement.
- Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)
Dérivés
- vallankaappaus — coup d’État
Forme de nom commun
kaappaus \ˈkɑːpːɑus\
- Accusatif II singulier de kaappaus.