katukauppias

Étymologie

Composé de katu rue ») et de kauppias marchand »).

Nom commun

Déclinaison
Cas Singulier Pluriel
Nominatif katukauppias katukauppiaat
Génitif katukauppiaan katukauppiaiden
katukauppiaitten
Partitif katukauppiasta katukauppiaita
Accusatif katukauppias[1]
katukauppiaan[2]
katukauppiaat
Inessif katukauppiaassa katukauppiaissa
Illatif katukauppiaaseen katukauppiaisiin
katukauppiaihin
Élatif katukauppiaasta katukauppiaista
Adessif katukauppiaalla katukauppiailla
Allatif katukauppiaalle katukauppiaille
Ablatif katukauppiaalta katukauppiailta
Essif katukauppiaana katukauppiaina
Translatif katukauppiaaksi katukauppiaiksi
Abessif katukauppiaatta katukauppiaitta
Instructif katukauppiain
Comitatif katukauppiaine-[3]
Notes [1] [2] [3]

[1]

  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive dont le sujet est la 3e personne
    du singulier sans aucun pronom.
  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive passive.
  • Dans toutes les phrases passives à n’importe
    quel mode.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la 2e personne du singulier, ou la
    1e ou 2e personne du pluriel.

[2]

  • Dans les phrases actives positives aux modes
    indicatif, conditionnel ou potentiel.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la 3e personne du singulier ou du
    pluriel.

[3]

  • Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des
    noms communs.
Avec suffixes
possessifs
Singulier Pluriel
1re personne katukauppiaani katukauppiaamme
2e personne katukauppiaasi katukauppiaanne
3e personne katukauppiaansa

katukauppias \ˈkɑtuˌkɑupːiɑs\

  1. Marchand de rue.
    • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)

Forme de nom commun

katukauppias \ˈkɑtuˌkɑupːiɑs\

  1. Accusatif II singulier de katukauppias.