kenkäkauppias

Étymologie

Composé de kenkä chaussure ») et de kauppias marchand »).

Nom commun

Déclinaison
Cas Singulier Pluriel
Nominatif kenkäkauppias kenkäkauppiaat
Génitif kenkäkauppiaan kenkäkauppiaiden
kenkäkauppiaitten
Partitif kenkäkauppiasta kenkäkauppiaita
Accusatif kenkäkauppias[1]
kenkäkauppiaan[2]
kenkäkauppiaat
Inessif kenkäkauppiaassa kenkäkauppiaissa
Illatif kenkäkauppiaaseen kenkäkauppiaisiin
kenkäkauppiaihin
Élatif kenkäkauppiaasta kenkäkauppiaista
Adessif kenkäkauppiaalla kenkäkauppiailla
Allatif kenkäkauppiaalle kenkäkauppiaille
Ablatif kenkäkauppiaalta kenkäkauppiailta
Essif kenkäkauppiaana kenkäkauppiaina
Translatif kenkäkauppiaaksi kenkäkauppiaiksi
Abessif kenkäkauppiaatta kenkäkauppiaitta
Instructif kenkäkauppiain
Comitatif kenkäkauppiaine-[3]
Notes [1] [2] [3]

[1]

  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive dont le sujet est la 3e personne
    du singulier sans aucun pronom.
  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive passive.
  • Dans toutes les phrases passives à n’importe
    quel mode.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la 2e personne du singulier, ou la
    1e ou 2e personne du pluriel.

[2]

  • Dans les phrases actives positives aux modes
    indicatif, conditionnel ou potentiel.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la 3e personne du singulier ou du
    pluriel.

[3]

  • Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des
    noms communs.
Avec suffixes
possessifs
Singulier Pluriel
1re personne kenkäkauppiaani kenkäkauppiaamme
2e personne kenkäkauppiaasi kenkäkauppiaanne
3e personne kenkäkauppiaansa

kenkäkauppias \ˈkeŋkæˌkɑupːiɑs\

  1. Marchand ou marchande de chaussures.
    • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)

Forme de nom commun

kenkäkauppias \ˈkeŋkæˌkɑupːiɑs\

  1. Accusatif II singulier de kenkäkauppias.