kirjakauppias

Finnois

Composé de kirja (« livre ») et de kauppias (« marchand »).

Déclinaison

Cas	Singulier	Pluriel
Nominatif	kirjakauppias	kirjakauppiaat
Génitif	kirjakauppiaan	kirjakauppiaiden kirjakauppiaitten
Partitif	kirjakauppiasta	kirjakauppiaita
Accusatif	kirjakauppias ^[1] kirjakauppiaan ^[2]	kirjakauppiaat
Inessif	kirjakauppiaassa	kirjakauppiaissa
Illatif	kirjakauppiaaseen	kirjakauppiaisiin kirjakauppiaihin
Élatif	kirjakauppiaasta	kirjakauppiaista
Adessif	kirjakauppiaalla	kirjakauppiailla
Allatif	kirjakauppiaalle	kirjakauppiaille
Ablatif	kirjakauppiaalta	kirjakauppiailta
Essif	kirjakauppiaana	kirjakauppiaina
Translatif	kirjakauppiaaksi	kirjakauppiaiksi
Abessif	kirjakauppiaatta	kirjakauppiaitta
Instructif	—	kirjakauppiain
Comitatif	—	kirjakauppiaine- ^[3]
Notes ^[1] ^[2] ^[3] ^[1] Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive dont le sujet est la 3^e personne du singulier sans aucun pronom. Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive passive. Dans toutes les phrases passives à n’importe quel mode. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la 2^e personne du singulier, ou la 1^e ou 2^e personne du pluriel. ^[2] Dans les phrases actives positives aux modes indicatif, conditionnel ou potentiel. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la 3^e personne du singulier ou du pluriel. ^[3] Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des noms communs.

kirjakauppias \ˈkirjɑˌkɑupːiɑs\

kirjakauppias \ˈkirjɑˌkɑupːiɑs\