kunta
Étymologie
- Étymologie manquante ou incomplète. Si vous la connaissez, vous pouvez l’ajouter en cliquant ici.
Nom commun
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | kunta | kunnat |
| Génitif | kunnan | kuntien kuntain (rare) |
| Partitif | kuntaa | kuntia |
| Accusatif | kunta [1] kunnan [2] |
kunnat |
| Inessif | kunnassa | kunnissa |
| Élatif | kunnasta | kunnista |
| Illatif | kuntaan | kuntiin |
| Adessif | kunnalla | kunnilla |
| Ablatif | kunnalta | kunnilta |
| Allatif | kunnalle | kunnille |
| Essif | kuntana | kuntina |
| Translatif | kunnaksi | kunniksi |
| Abessif | kunnatta | kunnitta |
| Instructif | — | kunnin |
| Comitatif | — | kuntine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | kuntani | kuntamme |
| 2e personne | kuntasi | kuntanne |
| 3e personne | kuntansa | |
kunta \ˈkun̪.t̪ɑ\
- Commune, municipalité.
- Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)
- (Biologie) Règne.
- Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)
- (Mathématiques) Champ.
- Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)
Dérivés
- ammattikunta — profession
- asiakaskunta — clientèle
- eduskunta — parlement
- henkilökunta — personnel
- ihmiskunta — humanité
- kalifikunta — califat
- kansakunta — nation
- keisarikunta — empire
- kivikunta — règne minéral
- kuningaskunta — royaume
- kunnallinen — municipal
- kuntalainen — citoyen
- kymmenkunta — dizaine
- osuuskunta — coopérative
- planeettakunta — système planétaire
- poliisikunta — forces de police
- retkikunta — expédition (les membres)
- rovastikunta — doyenné
- ruhtinaskunta — principauté
- runkokunta — colonie
- ryhmäkunta — clique
- satakunta — centaine
- satraappikunta — satrapie
- seurakunta — paroisse
- siirtokunta — colonie
- sisarkunta — sororité
- sulttaanikunta — sultanat
- suurherttuakunta — grand-duché
- sääntökunta — ordre religieux
- tiedekunta — faculté
- tilaajakunta — base d’abonnés
- toimikunta — groupe de travail
- tsaarikunta — tsarisme
- tuhatkunta — environ mille
- tähtikunta — système stellaire
- valitsijakunta — électorat
- valtakunta — règne
- valtuuskunta — délégation
- yhteiskunta — société
Vocabulaire apparenté par le sens
Suffixe collectif :
- -sto
- -stö
- -kko
- -kkö
Forme de nom commun
kunta \ˈkuntɑ\
- Accusatif II singulier de kunta.
Prononciation
- Union européenne (international) : écouter « kunta [Prononciation ?] »
Étymologie
- Racine inventée arbitrairement[1].
Nom commun
kunta \ˈkunta\
Augmentatifs
- kuntapa
Diminutifs
- kuntama
Dérivés
Prononciation
- France : écouter « kunta [ˈkunta] »
Anagrammes
Références
- « kunta », dans Kotapedia
- ↑ Selon l’argumentaire développé par l’initiateur du kotava, cette langue ne tire pas des autres langues son vocabulaire.