kuunarilaiva

Finnois

Composé de kuunari (« goélette ») et de laiva (« bateau »).

Déclinaison

Cas	Singulier	Pluriel
Nominatif	kuunarilaiva	kuunarilaivat
Génitif	kuunarilaivan	kuunarilaivojen kuunarilaivain (rare)
Partitif	kuunarilaivaa	kuunarilaivoja
Accusatif	kuunarilaiva ^[1] kuunarilaivan ^[2]	kuunarilaivat
Inessif	kuunarilaivassa	kuunarilaivoissa
Élatif	kuunarilaivasta	kuunarilaivoista
Illatif	kuunarilaivaan	kuunarilaivoihin
Adessif	kuunarilaivalla	kuunarilaivoilla
Ablatif	kuunarilaivalta	kuunarilaivoilta
Allatif	kuunarilaivalle	kuunarilaivoille
Essif	kuunarilaivana	kuunarilaivoina
Translatif	kuunarilaivaksi	kuunarilaivoiksi
Abessif	kuunarilaivatta	kuunarilaivoitta
Instructif	—	kuunarilaivoin
Comitatif	—	kuunarilaivoine- ^[3]
Notes ^[1] ^[2] ^[3] ^[1] Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive dont le sujet est la troisième personne du singulier sans aucun pronom. Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive passive. Dans toutes les phrases passives à n’importe quel mode. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la deuxième personne du singulier, ou la première ou deuxième personne du pluriel. ^[2] Dans les phrases actives positives aux modes indicatif, conditionnel ou potentiel. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la troisième personne du singulier ou du pluriel. ^[3] Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des noms communs.

kuunarilaiva \ˈkuːnɑriˌlɑiʋɑ\

kuunarilaiva \ˈkuːnɑriˌlɑiʋɑ\