maallikkoveli

Finnois

Composé de maallikko (« laïc ») et de veli (« frère »).

Déclinaison

Cas	Singulier	Pluriel
Nominatif	maallikkoveli	maallikkoveljet
Génitif	maallikkoveljen	maallikkoveljien
Partitif	maallikkoveljeä	maallikkoveljiä
Accusatif	maallikkoveli ^[1] maallikkoveljen ^[2]	maallikkoveljet
Inessif	maallikkoveljessä	maallikkoveljissä
Illatif	maallikkoveljeen	maallikkoveljiin
Élatif	maallikkoveljestä	maallikkoveljistä
Adessif	maallikkoveljellä	maallikkoveljillä
Allatif	maallikkoveljelle	maallikkoveljille
Ablatif	maallikkoveljeltä	maallikkoveljiltä
Essif	maallikkoveljenä	maallikkoveljinä
Translatif	maallikkoveljeksi	maallikkoveljiksi
Abessif	maallikkoveljettä	maallikkoveljittä
Instructif	—	maallikkoveljin
Comitatif	—	maallikkoveljine- ^[3]
Notes ^[1] ^[2] ^[3] ^[1] Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive dont le sujet est la 3^e personne du singulier sans aucun pronom. Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive passive. Dans toutes les phrases passives à n’importe quel mode. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la 2^e personne du singulier, ou la 1^e ou 2^e personne du pluriel. ^[2] Dans les phrases actives positives aux modes indicatif, conditionnel ou potentiel. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la 3^e personne du singulier ou du pluriel. ^[3] Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des noms communs.

maallikkoveli \ˈmɑːlːikːoˌʋeli\

maallikkoveli \ˈmɑːlːikːoˌʋeli\