mastariñ
Étymologie
Verbe
| Mutation | Infinitif |
|---|---|
| Non muté | mastariñ |
| Adoucissante | vastariñ |
mastariñ \masˈtɑːrɪ̃\ transitif direct (voir la conjugaison), base verbale mastar- (pronominal : en em vastariñ)
Variantes
Synonymes
- mastarennañ
Dérivés
- mastaradur
- mastarenn
- mastarus