piispankaapu

Étymologie

Composé de piispa évêque ») et de kaapu manteau »).

Nom commun

Déclinaison
Cas Singulier Pluriel
Nominatif piispankaapu piispankaavut
Génitif piispankaavun piispankaapujen
Partitif piispankaapua piispankaapuja
Accusatif piispankaapu[1]
piispankaavun[2]
piispankaavut
Inessif piispankaavussa piispankaavuissa
Élatif piispankaavusta piispankaavuista
Illatif piispankaapuun piispankaapuihin
Adessif piispankaavulla piispankaavuilla
Ablatif piispankaavulta piispankaavuilta
Allatif piispankaavulle piispankaavuille
Essif piispankaapuna piispankaapuina
Translatif piispankaavuksi piispankaavuiksi
Abessif piispankaavutta piispankaavuitta
Instructif piispankaavuin
Comitatif piispankaapuine-[3]
Notes [1] [2] [3]

[1]

  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive dont le sujet est la troisième personne
    du singulier sans aucun pronom.
  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive passive.
  • Dans toutes les phrases passives à n’importe
    quel mode.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la deuxième personne du singulier, ou la
    première ou deuxième personne du pluriel.

[2]

  • Dans les phrases actives positives aux modes
    indicatif, conditionnel ou potentiel.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la troisième personne du singulier ou du
    pluriel.

[3]

  • Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des
    noms communs.
Avec suffixes
possessifs
Singulier Pluriel
1re personne piispankaapuni piispankaapumme
2e personne piispankaapusi piispankaapunne
3e personne piispankaapunsa

piispankaapu \ˈpiːspɑnˌkɑːpu\

  1. (Religion) Pallium.
    • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)

Forme de nom commun

piispankaapu \ˈpiːspɑnˌkɑːpu\

  1. Accusatif II singulier de piispankaapu.