poikkeus
Étymologie
Nom commun
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | poikkeus | poikkeukset |
| Génitif | poikkeuksen | poikkeusten poikkeuksien |
| Partitif | poikkeusta | poikkeuksia |
| Accusatif | poikkeus [1] poikkeuksen [2] |
poikkeukset |
| Inessif | poikkeuksessa | poikkeuksissa |
| Illatif | poikkeukseen | poikkeuksiin |
| Élatif | poikkeuksesta | poikkeuksista |
| Adessif | poikkeuksella | poikkeuksilla |
| Allatif | poikkeukselle | poikkeuksille |
| Ablatif | poikkeukselta | poikkeuksilta |
| Essif | poikkeuksena | poikkeuksina |
| Translatif | poikkeukseksi | poikkeuksiksi |
| Abessif | poikkeuksetta | poikkeuksitta |
| Instructif | — | poikkeuksin |
| Comitatif | — | poikkeuksine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | poikkeukseni | poikkeuksemme |
| 2e personne | poikkeuksesi | poikkeuksenne |
| 3e personne | poikkeuksensa | |
poikkeus \ˈpoikːeus\
- Exception.
Tämä uusi käytäntö ei salli poikkeuksia.
- Cette nouvelle pratique ne souffre aucune exception.
Dérivés
- poikkeuksellinen — exceptionnel
Forme de nom commun
poikkeus \ˈpoikːeus\
- Accusatif II singulier de poikkeus.