sisarkunta

Étymologie

Composé de sisar sœur ») et de kunta cammunauté »).

Nom commun

Déclinaison
Cas Singulier Pluriel
Nominatif sisarkunta sisarkunnat
Génitif sisarkunnan sisarkuntien
sisarkuntain (rare)
Partitif sisarkuntaa sisarkuntia
Accusatif sisarkunta[1]
sisarkunnan[2]
sisarkunnat
Inessif sisarkunnassa sisarkunnissa
Élatif sisarkunnasta sisarkunnista
Illatif sisarkuntaan sisarkuntiin
Adessif sisarkunnalla sisarkunnilla
Ablatif sisarkunnalta sisarkunnilta
Allatif sisarkunnalle sisarkunnille
Essif sisarkuntana sisarkuntina
Translatif sisarkunnaksi sisarkunniksi
Abessif sisarkunnatta sisarkunnitta
Instructif sisarkunnin
Comitatif sisarkuntine-[3]
Notes [1] [2] [3]

[1]

  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive dont le sujet est la troisième personne
    du singulier sans aucun pronom.
  • Comme complément d’un infinitif dans une
    phrase positive passive.
  • Dans toutes les phrases passives à n’importe
    quel mode.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la deuxième personne du singulier, ou la
    première ou deuxième personne du pluriel.

[2]

  • Dans les phrases actives positives aux modes
    indicatif, conditionnel ou potentiel.
  • Dans une phrase impérative positive dont le
    sujet est la troisième personne du singulier ou du
    pluriel.

[3]

  • Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des
    noms communs.
Avec suffixes
possessifs
Singulier Pluriel
1re personne sisarkuntani sisarkuntamme
2e personne sisarkuntasi sisarkuntanne
3e personne sisarkuntansa

sisarkunta \ˈsisɑrˌkuntɑ\

  1. Sororité.
    • Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)

Forme de nom commun

sisarkunta \ˈsisɑrˌkuntɑ\

  1. Accusatif II singulier de sisarkunta.