sivulause
Étymologie
Nom commun
Déclinaison
| Cas | Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| Nominatif | sivulause | sivulauseet |
| Génitif | sivulauseen | sivulauseiden sivulauseitten |
| Partitif | sivulausetta | sivulauseita |
| Accusatif | sivulause [1] sivulauseen [2] |
sivulauseet |
| Inessif | sivulauseessa | sivulauseissa |
| Illatif | sivulauseeseen | sivulauseisiin sivulauseihin |
| Élatif | sivulauseesta | sivulauseista |
| Adessif | sivulauseella | sivulauseilla |
| Allatif | sivulauseelle | sivulauseille |
| Ablatif | sivulauseelta | sivulauseilta |
| Essif | sivulauseena | sivulauseina |
| Translatif | sivulauseeksi | sivulauseiksi |
| Abessif | sivulauseetta | sivulauseitta |
| Instructif | — | sivulausein |
| Comitatif | — | sivulauseine- [3] |
|
Notes [1] [2] [3]
| ||
| Avec suffixes possessifs |
Singulier | Pluriel |
|---|---|---|
| 1re personne | sivulauseeni | sivulauseemme |
| 2e personne | sivulauseesi | sivulauseenne |
| 3e personne | sivulauseensa | |
sivulause \ˈsiʋuˌlɑuse\
- (Grammaire) Proposition subordonnée.
- Exemple d’utilisation manquant. (Ajouter)
Forme de nom commun
sivulause \ˈsiʋuˌlɑuse\
- Accusatif II singulier de sivulause.