tukkukauppias

Finnois

Dérivé de kauppias (« commerçant »), avec le préfixe tukku- (« vrac »).

Déclinaison

Cas	Singulier	Pluriel
Nominatif	tukkukauppias	tukkukauppiaat
Génitif	tukkukauppiaan	tukkukauppiaiden tukkukauppiaitten
Partitif	tukkukauppiasta	tukkukauppiaita
Accusatif	tukkukauppias ^[1] tukkukauppiaan ^[2]	tukkukauppiaat
Inessif	tukkukauppiaassa	tukkukauppiaissa
Illatif	tukkukauppiaaseen	tukkukauppiaisiin tukkukauppiaihin
Élatif	tukkukauppiaasta	tukkukauppiaista
Adessif	tukkukauppiaalla	tukkukauppiailla
Allatif	tukkukauppiaalle	tukkukauppiaille
Ablatif	tukkukauppiaalta	tukkukauppiailta
Essif	tukkukauppiaana	tukkukauppiaina
Translatif	tukkukauppiaaksi	tukkukauppiaiksi
Abessif	tukkukauppiaatta	tukkukauppiaitta
Instructif	—	tukkukauppiain
Comitatif	—	tukkukauppiaine- ^[3]
Notes ^[1] ^[2] ^[3] ^[1] Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive dont le sujet est la 3^e personne du singulier sans aucun pronom. Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive passive. Dans toutes les phrases passives à n’importe quel mode. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la 2^e personne du singulier, ou la 1^e ou 2^e personne du pluriel. ^[2] Dans les phrases actives positives aux modes indicatif, conditionnel ou potentiel. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la 3^e personne du singulier ou du pluriel. ^[3] Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des noms communs.

tukkukauppias \ˈtukːuˌkɑupːiɑs\

tukkukauppias \ˈtukːukɑupːiɑs\